Täältä tullaan!

Hei! Kuukauden blogitauon jälkeen olen palaamassa takaisin mestoille. Varmasti kaikki ymmärtävät taukoni syyn, jos ei, niin voi klikata heinäkuun postaukseen. Suru on vielä kova, mutta se on hiljalleen muuttamassa muotoaan. Rinnalle on tullut yhä enemmän iloisia muistoja ja tietenkin kiitollisuutta siitä, että sain pitää vanhempani näin kauan. Viimeiset viikot ovat menneet kuin siivillä, käytännön  asioita on paljon. Viikkojen aikana on myös tullut selväksi, että haluan muuttaa vanhempieni kotiin - omaan nuoruuden kotiini - selvittämään kaikki arkistot, miljoonantsiljoonat dokumentit ja mielettömät tavaramäärät, joita sinne on vuosien varrella kertynyt. Etänä en siihen pysty, enkä myöskään halua ylläpitää kahta kämppää. Eli nyt sitten on muuttokuorma lähtenyt täältä rakkaasta puutalosta toiselle puolen Bulevardia ja Manskua - eli Stadinainen pysyy stadilaisena, vaikka postinumero vähän pieneneekin. Sinne remontin keskelle me nyt sitten muutimme - juu - luit oikein, remontin! Ekaks ajattelin, että ei siellä mitään remppaa tehdä, kunhan vaan asetumme sinne. Mutta pakkohan se sitten kuitenkin oli, viimeksi kämpässä on tehty jotain ehkä noin viiskyt vuotta sitten. Onneksi sain hyvän urakoitsijan, joka keskeytti lomansa ja ryhtyi toimeen. Postaan näitä juttuja sitten myöhemmin.

Elämä on siis pääosin pyörinyt edellämainituissa merkeissä, enkä luonnollisestikaan ole ollut innostunut mistään sen kummemmista hömpötyksistä tai hepsankeikkailuista. Mutta tässä joku päivä sitten menin moikkaaamaan kavereita Crazy putiikkiin, ja kas, siellä minut yhtäkkiä stailattiin hattaranomaisen viehkeäksi. Arja halusi ottaa muutaman kännykuvan ja löytyihän se linssiludemoodi sitten lopulta. Elämä jatkuu, itkua ja naurua vuoronperään, näin se on - ihanaa tiistaita teille kaikille!












Kommentit

  1. Oi, nätti asu! Ja tietenkin, tsemppiä remonttiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos FF - hienoa kesän jatkoa sinulle!

      Poista
  2. Lämmin osanottoni äitisi poismenon johdosta - ja se, että tämä osanotto tulee näin myöhään, johtuu siitä, että en ole ehtinyt blogeja lueskelemaan, sillä olen viettänyt varsin tiiviisti aikaa omaa äitiäni hoitamassa ja lähellä oli, etten olisi nyt sinun tilanteessasi.
    Itkua ja naurua - sitä tämä elämä todellakin on. Toivottavasti elokuuhusi kuuluu remontin keskellä enemmän naurua ja iloa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lady ❤️ Voi sentään, sinä tarvitset voimia nyt omassa tilanteessasi! Ja toivon, että saat viettää hyviä hetkiä vielä äitisi kanssa. Airinkoisempaa loppukesää sinne🌷💕

      Poista

Lähetä kommentti